keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

"Kvaak" sanoi ankka, kun pataan joutui

 

Paistettua ankanrintaa, maa-artisokkapyrettä & lanttusipsejä borderlaise


Paistettu ankanrinta punaviinikastikkeella on tippaakaan valehtelematta Höystökeittön lempiruokia. Ankanrintaa paistellaankin jos nyt ei aivan kerran kuukaudessa niin ainakin melkein. Ankkaa ei juurikaan suomalaisissa kotikeittiöissä valmisteta, mikä on todella harmi... Ja mikä myös selittää miksi tutustuin tähän herkkuun vasta reilusti yli kaksikymppisenä. 

Toinen suuri herkkuni on maa-artisokkapyree, joten voi arvata, että jos paistettu ankanrinta yhdistetään maa-artisokkapyreeseen lopputulos ei voi olla huono!

Yleensä ankan seuraksi valmistamme tavallista punaviinikastiketta. Tänä lauantaina Höystön pääkokilla oli kuitenkin omien sanojensa mukaan lähtenyt pikkasen "mopo keulimaan" ruokaostoksilla, joten tavallisen punaviinikastikkeen asemasta valmistimme borderlaisekastiketta.

Mopoa ei saatu täysin hanskaan keittiössäkään ja lisäkkeeksi piti vielä tehdä jotain, jonka valmistuksessa pääsisimme testaamaan uutta kasvismandoliinia. Lanttuchipsit, it is, then!

Eikun hommiin!


Borderlaisekastike 

 

  • 3 dl punaviiniä 
  • nippu persiljaa 
  • nippu tuoretta timajamia 
  • 1 laakerinlehti
  • 2 salottisipulia
  • 1 iso porkkana
  • 100g herkkusieniä
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 ydinluuta 
  • 0.5 dl väkevää lihalientä

Kuori ja hienonna salottispulit, valkosipulit sekä porkkana. Pilko sienet.
 
Mittaa kattilaan punaviini ja laita sekaan persilja ja timjami, laakerinlehti sekä pilkotut sipulit, sienet ja porkkana. Samoin laita ydinluut kattilaan.


Borderlaisekastike alullaan.

Keitä kunnes punaviinistä on jäljellä noin kolmannes. Tähän menee noin 30 minuuttia.

Siivilöi kastike.

Lisää lihaliemi ja keitä kasaan niin kauan kunnes jäljellä on määrä joka juuri ja juuri riittää ruokailijoille.

Höystökeittiössä kastikkeet tuppaavat olevaan tujua tavaraa (korkea konsentraatio), joita lautaselle laitetaan vain vähän eikä ruuan pääraaka-ainetta tarvitse uittaa kastikkeessa.

 

Paistettu ankanrinta


Ota ankan rintafileet huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen kypsentämistä. Laita uuni kuumenemaan 180 °C:seen.

Tee rasvapuolelle viillot kuvan mukaisesti.


Lisää viillot nahkapuolelle.

Tökkää lämpömittari fileen keskelle.

Aseta fileet KYLMÄLLE pannulle rasvapuoli alaspäin.

Laita levy päälle. Rasva lähtee hiljalleen sulamaan pannun kuumentuessa.

Käännä fileet noin 5 minuutin paistamisen jälkeen ja paista "liha"puolta kunnes saat kauniin paistopinan. 

Siirrä rintafileet 180 °C:een uuniin. Pidä fileitä uunissa kunnes sisälämpötila saavuttaa 50 °C:tta. 

Ota fileet pois uunista ja kääri folioon vetäytymään. 

Lämpötila nousee vielä hieman kun file on vetäytymässä - noin 55 °C:seen, joka vastaa medium-kypsyyttä.

Leikkaa fileet noin sentin paksuisiksi tarjoilupaloiksi. 



Maa-artisokkapyree 

 

  • Maa-artisokkia
  • Kermaa
  • Suolaa


Kuori tarpeellinen määrä maa-artisokkia.


Keitä maa-artisokat kypsiksi vedessä. Valuta vesi pois.

Lisää kattilaan hiukan kermaa ja soseuta seos sauvasekoittimella pyreeksi. Lisää kermaa kunnes pyreen koostumus miellyttää. Lisää suola. 


Lanttuchipsit

 

Leikkaa lantusta ohuita siivuja kasvismandoliinilla.

Uppopaista chipsit 180 °C:ssa rypsiöljyssä.

Ole varovainen sillä sipsit kypsyvät hyvin nopeasti - aikaa menee alle 1 minuutti.

Käytä myös lämpömittaria jolla voit seurata öljyn lämpötilaa ettei se pääse ylikuumenemaan.


Annoksen kokoaminen

 

Lusikoi alimmaiseksi borderlaisekastiketta.

Viipaloi ankanrinta ja asettele palaset lautaselle.

Lisää maa-artisokkapyree toiselle puolelle lautasta ja tökkää lanttusipsit nököttämään pyreeseen.


Ankkaa ja maa-artisokkapyrettä, olkaa hyvät!


 

Loppukaneetti

 

Paistettu ankanrinta on herkullista. Maa-artisokkapyree on herkullista. Ja nämä yhdessä muodostavat yhden herkkuruuistani. Vielä kun mukaan lisätään hyvä soosi, on lauantai-illan herkkuillallinen taattu. Kannattaa ihmeessä kokeilla!

Viinin merkitystä ei parane vähätellä. Koska lautaselta löytyi tänä lauantaina premium-illallinen oli viininkin oltava hyvää. Korkkasimme siis kesälomareissulta tuomamme pullon Burgundin Pinot Noiria.

Aijai ku oli hyvvää!


Illan juomavalinta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti