sunnuntai 24. elokuuta 2014

Sunnuntain paahtopaistileivät


Sunnuntaisin nyt vain on enemmän aikaa. Vaikka emme varsinaisia brunssi-intoilijoita olekkaan, aamiainen usein tuppaa venähtämään brunssin puolelle. Niin myös tänäänkin.

Jokin aika sitten jäi mieleemme Gordon Ramsayn jostain TV-ohjelmasta herkulliset steak sandwichit. Nuo leivät täytettiin sisäfileen lisäksi tulisella tomaattirelissillä ja sinappimajoneesilla. Kuulosti sen verran herkulliselta, että päätimme tehdä näitä leipiä kotona sopivan tilaisuuden tullen. Tuo tilaisuus koitti tänään. Gordonin leivät tehtiin fiinisti sisäfileestä, mutta aivan sille linjalle emme lähteneet, vaan muutimme reseptin paahtopaistille. Hyvin toimi näinkin.

Paahtopaistileipää, olkaa hyvät!

Leipänä käytimme kaupan esipaistettua ciabattaa, joka toimi tässä aivan moitteettomasti. Ei tosin olisi haitannut, jos leivästä olisi voinut leikata reilumman kokoisia siivuja, jotta täytteet olisivat mahtuneet väliin kätevämmin. Ongelma tosin korjaantui ottamalla pari talouspaperin palasta käsivarren päähän ja olemalla välittämättä sotkusta. Lisäksi päätimme olla kokoamatta leipiä tarjoiluvaiheessa, vaan kannoimme kaikki täytteet pöytään, jolloin jokainen sai kasat itse omat leipänsä.

Koska kyseessä oli paahtopaistileipä, koko kokkausprosessi lähti liikkeelle paahtopaistin valmistamisesta. Sen suhteen mentiin aivan perussetillä.

Tässäpä tilannekuvaa paahtopaistin valmistelusta.

Leipien väliin tuli siis lempeäntulista tomaattirelissiä, sinappimajoneesia ja laitoimmepa pari salaatinlehteäkin. Combo ei ollut se tavallisin paahtopaistileivän välissä, mutta setti toimi ja olipahan virkistävää vaihtelua.

Esillepano.

Tarkemmat reseptin voi bongata Gordonin nettisivuilta, joten en sitä tähän ala kopioimaan.

Tässä vielä herkullinen lopputulos. Kannatti paistella paahtopaisti tätä herkkua varten!

Mitenkäs te teette paahtopaistileipää?


torstai 3. huhtikuuta 2014

Hidasta Uunipossua

...Eli punaviinissä haudutettua porsaanlapaa.
 
Tämä herkullinen possu kypsyy uunissa haudutusliemessä usean tunnin ajan. Täydellinen ruoka vaikkapa ulkoilusunnuntaille.



Possu pataan ja lenkille!

Kotona odottaakin sitten suussa sulavaa ja mureaa possua.

Tämä kevät on vain saanut aikaan hieman erikoisen asetelman sunnuntaiulkoilulle täällä Oulun korkeudella. Viime sunnuntaina kävimme rangella lyömässä golfpalloja ja tänä viikonloppuna olisi vielä tarkoitus mennä laskemaan mäkeä. Ihme hommaa!  

Eiköhän se kevät ja lämpimämmät ilmat saavu viimein tänne Ouluunkin, mutta sitä ennen vielä viimeinen talviresepti.

Resepti on otettu Johnnie Mountainin Possu-kirjasta.

Reseptissä possun lapa haudutetaan pitkään uunissa punaviinissä ja lopuksi haudutusliemi vielä keitetään soosiksi. Ja täytyy kyllä sanoa, että on se punaviini vain ihmeainetta haudutushommissa. Possusta tuli aivan käsittämättömän mureaa. Laiskoina kokkeina lisäkkeen virkaa sai tällä kertaa hoitaa kaupan hapankaali. Ja mikäs siinä, oikein toimiva setti tämä olikin!


 ***

Kirjan mukaan 4-6 hengelle (tai kahdelle todella suureen nälkän)

  • 2 kg luullista porsaanlapaa
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 porkkana
  • 1 sellerinvarsi
  • tuoretta rosmariinia
  • 1 suuri appelsiini (kuori raastettuna ja mehu puristettuna)
  • 2,5 dl kasvislientä
  • 3 dl punaviiniä
  • nokare voita
  • 2 rkl vehnäjauhoja
  • suolaa ja mustapippuria

 

Possun lapa


Mausta paisti suolalla ja pippurilla.

Kuumenna öljy uuninkestävässä padassa ja ruskista porsaanlapaa parin minuutin ajan kummaltakin puolelta. Nosta sivuun.

Kuulota paloiteltuja kasviksia ja sipuleita padassa parin minuutin ajan.

Nosta porsaanlapa takaisin pataan ja lisää pari rosmariininoksaa, appelsiinin puristettu mehu ja raastettu appelsiinin kuori. Kaada sekaan punaviini sekä kasvisliemi.

Sekoita.

Nosta kansi päälle ja sammuta liesi.

Hauduta ruokaa uunissa 170 °C:ssa noin neljän tunnin ajan kunnes liha on mureaa ja irtoaa luusta helposti.

Ota liha pois uunista ja kääri folioon kastikkeen valmistuksen ajaksi.

Kastike

 

Kuori rasva pois paistoliemen pinnalta ja siivilöi liemi kattilaan.

Nosta kattila liedelle ja keitä kunnes liemestä on enää 1/3 jäljellä. Laske lämpöä.

Sekoita vehnäjauhot nokareeseen voita saadaksesi tasaisen tahnan. Lisää tahna liemen joukkoon vähän kerrallaan ja koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen pari minuuttia kunnes liemi on saennut.

Annoksen kokoaminen

Irrota porsaanliha luusta ja nostele liha lautasille palasina. Lisää lautaselle hapankaali ja kylkeen soosi.

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Raikas (ranskan)kermainen lohipasta

Lohipastaa, olkaa hyvät!

Tunnutus: en tykkää kermasta. Se on vaan liian raskasta eikä maistu oikeastaan miltään. Siksipä esimerkiksi kermavaahdolla kuorrutetut täytekakut ovat no-no.

Pasta kermakastikkeessa liikkuu myös jokseenkin harmaalla alueella ja lähtökohtaisesti suhtaudun kyseiseen ruokaan aika lailla epäilevästi.

Tänä perjantaina kohtasin kuitenkin pienen ruokadilemman, johon vaikutti kaksi asiaa:

a) Pääkokki oli työpaikan juo virkistysreissulla. Olin siis täysin itsekseni keittiössä. Ei siinä mitään, sillä osaanhan se minäkin laittaa ruokaa. Ainoa ongelma oli, että olen jokseenkin laiska laittamaan ruokaa vain itselleni. Eli tänään täytyisi mennä siitä mistä aita on matalin.

b) Hammaslääkärivisiitti aikaisemmin perjantaina. Siinä vaiheessa kun iltapäivällä kävin ruokakaupassa, puolet turvasta oli täysin tunnoton, eikä minulla ollut pienintäkään aavistusta kuinka paljon e.m. visiitti vaikuttaisi illan purtavaan (pun intended). Ajattelin kuitenkin, että parempi olla ottamatta riskiä ja valita suosiolla jotain pehmeää syötävää.

Edellä mainittuihin kriteereihin piti vielä yhdistää mieltymykseni hyvään rieslingiin, sillä sitä tulisi takuulla olemaan lasissa.

"Pienen" fundeerauksen jälkeen päädyin kylmäsavulohipastaan.

Suunnitelma kirkastui lopullisesti siinä vaiheessa kun hoksasin, että voisin korvata inhoamani kerman huomattavasti paremmalta maistuvalla ranskankermalla. Lautaselta löytyisi (ranskan)kermaista lohipastaa!

Lopputulos oli herkullinen ja ihmeen raikas pasta, jota huomaamattani vetäisin napaani kokonaisen kattilallisen. Oli vissiin vähän nälkä. Taas.

***

Savulohipasta kahdelle:

  • Tuorepastaa tai spagettia
  • Suolaa keitinveteen

  • 150g kylmäsavulohta
  • 1 prk ranskankermaa
  • 1/2 limen kuori raastettuna ja mehu puristettuna
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 3-4 kevätsipulin vartta
  • 1 tl dijon sinappia
  • Kalaliemikuutio tai kalaliemitiivistettä ja tilkka vettä
  • Tuoretta tilliä 
  • Tilkka öljyä

Laita vesi kiehumaan. Lisää reippaasti suolaa. Laita pasta kiehumaan.

Hienonna valkosipulia ja kevätsipulit.

Kuullota sipuleita pannulla öljyssä. Lisää kalaliemi ja vesi. Sekä kohta ranskankerma, sinappi sekä limen kuori ja mehu.

Sekoita ja lisää hienonnettu kylmäsavulohi.

Kun pasta on al dente, kippaa vesi pois ja sekoita lohikastike pastan joukkoon.

Nostele lautasille ja koristele tuoreella tillisilpulla.

Nauti hyvä rieslingin kanssa!

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Vapise KFC! Maailman parasta paistettua kanaa - Malay style


"Ei meidän pitänyt tätä tehdä!"

Joskus ajatukset menee ristiin ja kommunikaatiossa on major-katkoksia. Näin kävi Höystökeittiössä tänä perjantaina. Minä olin mielessäni ajatellut, että tehdään tänään tehdään ihan ruokaa (ja olin jo luonnostellut postauksenkin siitä valmiiksi) kuin mitä pääkokin mielessä liikkui. Ja molemmat oli sitä mieltä, että asia oli jo sovittu.

Ei hyvä.

Sen verran samoilla linjoilla oltiin, että kaakkois-aasialaista ja kanaa olisi ruokalistalla. Itse haaveilin kookosmaidon pehmittämästä currykastikkeesta ja miehellä oli mielessä jotain aivan muuta.

Koska mies oli hoitanut kauppareissun ei jäänyt arvailujen varaan kumpi suunnitelma toteutettiin.

Ja siitäkös minä mieleni pahoitin....

Episodista seurasi tarpeellinen määrä mökötystä, mutta lopulta annoin periksi ajatukselle. Ja lopputulos ei ollut ollenkaan hassumpi. Jos totta puhutaan.... Tämä oli aivan jär-jet-tö-män hyvää.


Tänään siis padassa (ja blogissa) uppopaistettua kanaa malesialaisella twistillä. Ohje on mukaelma tästä hienosta blogista.

Reseptillä valmistuu rapeakuorista, suorastaan crunchia, kanaa joka on kuitenkin äärimmäisen mehukasta sisältä - ja ah, niin hyvää! Maku oli lämpimän chilinen, ei kuitenkaan missään nimessä polttavan tulinen. Kuvittelisin, että noudattamalla alla olevaan valmistutapaa mutta varioimalla maustamista, saa fool proof taivaallista paistettua kanaa.

Valmistusvaiheet menevät seuraavasti:
  • Marinoi kana (n. 1h jääkaapissa)
  • Leivitä
  • Uppopaista kypsäksi
  • Valmista maustesoosi
  • Pyörittele kypsät kanat soosissa
  • Nauti!

Tällä kertaa marinaadissa maistuivat kurkuma ja sitruuna, aivan kuin inspiraationa olleessa reseptissä. Sitruuna oli mukana myös viimeistelysoosissa käytettyssä maustesoosissa johon lisättiin sitruunaruohoa.

Ohjeen jujuna on "jälkikypsennys" eli sis maustaminen erikseen valmistetussa tujussa maustesoosissa, johon tuli muun muassa reippaasti valkosipulia, tuoretta inkivääriä, sitruunaruohoa ja tärkeimpänä ainesosana sambal oelekia. Maustesoosin aineksia käytetään kuumassa öljyssä pannulla ja lopulta sekoitetaan kanapalojen joukkoon.

Viimeistele annos tuoreella chilillä tai vaikkapa korianterilla!

Ja voi veljet, kun oli hyvää. Siis ihan käsittämättömän hyvää.

Ainoa harmitus oli, että olimme kahdestaan emmekä voineet tarjota bestest-ever paistettua kanaa kellekkään saatika hehkuttaa onnistumista. Joten hypetys täytyy tehdä näin blogissa.

Ystävät hyvät, uskokaa meitä ja tehkää tätä! Kaakkois-Aasia kotikeittiössä, ei tartte mennä Farangiin!

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

"Kvaak" sanoi ankka, kun pataan joutui

 

Paistettua ankanrintaa, maa-artisokkapyrettä & lanttusipsejä borderlaise


Paistettu ankanrinta punaviinikastikkeella on tippaakaan valehtelematta Höystökeittön lempiruokia. Ankanrintaa paistellaankin jos nyt ei aivan kerran kuukaudessa niin ainakin melkein. Ankkaa ei juurikaan suomalaisissa kotikeittiöissä valmisteta, mikä on todella harmi... Ja mikä myös selittää miksi tutustuin tähän herkkuun vasta reilusti yli kaksikymppisenä. 

Toinen suuri herkkuni on maa-artisokkapyree, joten voi arvata, että jos paistettu ankanrinta yhdistetään maa-artisokkapyreeseen lopputulos ei voi olla huono!

Yleensä ankan seuraksi valmistamme tavallista punaviinikastiketta. Tänä lauantaina Höystön pääkokilla oli kuitenkin omien sanojensa mukaan lähtenyt pikkasen "mopo keulimaan" ruokaostoksilla, joten tavallisen punaviinikastikkeen asemasta valmistimme borderlaisekastiketta.

Mopoa ei saatu täysin hanskaan keittiössäkään ja lisäkkeeksi piti vielä tehdä jotain, jonka valmistuksessa pääsisimme testaamaan uutta kasvismandoliinia. Lanttuchipsit, it is, then!

Eikun hommiin!


Borderlaisekastike 

 

  • 3 dl punaviiniä 
  • nippu persiljaa 
  • nippu tuoretta timajamia 
  • 1 laakerinlehti
  • 2 salottisipulia
  • 1 iso porkkana
  • 100g herkkusieniä
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 ydinluuta 
  • 0.5 dl väkevää lihalientä

Kuori ja hienonna salottispulit, valkosipulit sekä porkkana. Pilko sienet.
 
Mittaa kattilaan punaviini ja laita sekaan persilja ja timjami, laakerinlehti sekä pilkotut sipulit, sienet ja porkkana. Samoin laita ydinluut kattilaan.


Borderlaisekastike alullaan.

Keitä kunnes punaviinistä on jäljellä noin kolmannes. Tähän menee noin 30 minuuttia.

Siivilöi kastike.

Lisää lihaliemi ja keitä kasaan niin kauan kunnes jäljellä on määrä joka juuri ja juuri riittää ruokailijoille.

Höystökeittiössä kastikkeet tuppaavat olevaan tujua tavaraa (korkea konsentraatio), joita lautaselle laitetaan vain vähän eikä ruuan pääraaka-ainetta tarvitse uittaa kastikkeessa.

 

Paistettu ankanrinta


Ota ankan rintafileet huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen kypsentämistä. Laita uuni kuumenemaan 180 °C:seen.

Tee rasvapuolelle viillot kuvan mukaisesti.


Lisää viillot nahkapuolelle.

Tökkää lämpömittari fileen keskelle.

Aseta fileet KYLMÄLLE pannulle rasvapuoli alaspäin.

Laita levy päälle. Rasva lähtee hiljalleen sulamaan pannun kuumentuessa.

Käännä fileet noin 5 minuutin paistamisen jälkeen ja paista "liha"puolta kunnes saat kauniin paistopinan. 

Siirrä rintafileet 180 °C:een uuniin. Pidä fileitä uunissa kunnes sisälämpötila saavuttaa 50 °C:tta. 

Ota fileet pois uunista ja kääri folioon vetäytymään. 

Lämpötila nousee vielä hieman kun file on vetäytymässä - noin 55 °C:seen, joka vastaa medium-kypsyyttä.

Leikkaa fileet noin sentin paksuisiksi tarjoilupaloiksi. 



Maa-artisokkapyree 

 

  • Maa-artisokkia
  • Kermaa
  • Suolaa


Kuori tarpeellinen määrä maa-artisokkia.


Keitä maa-artisokat kypsiksi vedessä. Valuta vesi pois.

Lisää kattilaan hiukan kermaa ja soseuta seos sauvasekoittimella pyreeksi. Lisää kermaa kunnes pyreen koostumus miellyttää. Lisää suola. 


Lanttuchipsit

 

Leikkaa lantusta ohuita siivuja kasvismandoliinilla.

Uppopaista chipsit 180 °C:ssa rypsiöljyssä.

Ole varovainen sillä sipsit kypsyvät hyvin nopeasti - aikaa menee alle 1 minuutti.

Käytä myös lämpömittaria jolla voit seurata öljyn lämpötilaa ettei se pääse ylikuumenemaan.


Annoksen kokoaminen

 

Lusikoi alimmaiseksi borderlaisekastiketta.

Viipaloi ankanrinta ja asettele palaset lautaselle.

Lisää maa-artisokkapyree toiselle puolelle lautasta ja tökkää lanttusipsit nököttämään pyreeseen.


Ankkaa ja maa-artisokkapyrettä, olkaa hyvät!


 

Loppukaneetti

 

Paistettu ankanrinta on herkullista. Maa-artisokkapyree on herkullista. Ja nämä yhdessä muodostavat yhden herkkuruuistani. Vielä kun mukaan lisätään hyvä soosi, on lauantai-illan herkkuillallinen taattu. Kannattaa ihmeessä kokeilla!

Viinin merkitystä ei parane vähätellä. Koska lautaselta löytyi tänä lauantaina premium-illallinen oli viininkin oltava hyvää. Korkkasimme siis kesälomareissulta tuomamme pullon Burgundin Pinot Noiria.

Aijai ku oli hyvvää!


Illan juomavalinta.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Quesidillat ja DIY salsa

Nachojen lisäksi toinen perjantaiklassikko tässä taloudessa on quesidillat. Riippumatta kuinka kaukana tai lähellä alkuperäistä reseptiä tämä meidän versiomme on - epäilen, että hyvin hyvin kaukana - maku on kohdillaan ja lyhyt valmistuaika sopii täydellisesti perjantairuuan vaatimuksiin.

Lisäksi syöminesessä sottaantuu sormet, mikä on kiistatta hyvän perjantairuuan merkki.


The quesidillat ja taustalla vaanii kippo DIY-salsaa

Sen verran "fuskattiin", että valmistelut aloitettiin jo torstai-iltana salsan keittämisen merkeissä. Sen jälkeen kun hairahduimme ensimmäisen kerran tekemään itse salsaa, ei paluuta valmiisiin purkkisalsoihin ole ollut. Itetehty on aivan eri planeetalta, edullista ja valmistuu pienellä vaivalla. 

Quesidillat (3 isoa)

  • 6 isoa tortillalättyä, kätevä emäntä (tai isäntä) tekee ite, me ostetaan kaupasta
  • n. 400 g kanaa, esim. filesuikaleita
  • purkillinen papuja, käytimme mustapapuja
  • 1 sipuli
  • 3 dl salsaa. Tämän teimme itse. Resepti alempana
  • PALJON Juustoraastetta. Meillä oli 200 g kypsytettyä cheddaria sekä saman verran emmentalraastetta.
  • Tuoretta korianteria hienonnettuna
  • Tilkka öljyä paistamiseen

Paista kanasuikaleet öljyssä. Kypsymisen puolessa välissä lisää hienonnettu sipuli.

Kun kanapalat ovat kypsiä, lisää pavut ja salsa. Sekoittele, että syntyy mössö.

Siirrä syrjään.

Kuumenna puhdas pannu keskilämmöllä. Aseta tortillalätty pannun pohjalle ja lusikoi päälle kanapapusalsaa. Ripottele päälle hienonnettua korianteria.

Lisää päälle 1/3 juustosta. Huom! Juustoa saa olla reilusti.

Paina tortillalätty päälle ja paina kiinni täytteisiin napakasti. Tässä käytimme apuna valurautapataa, jonka nostimme painoksi quesidillan päälle, jotta juusto sulaessaan "liimaa" tortillat ja täytteen yhteen.

Kypsennä noin 4 minuuttia jonka jälkeen käännä quesidilla ympäri isoa lautasta apuna käyttäen.

Kypsennä toiset 4 minuuttia toiselta puolelta.

Nosta valmis quesidilla vetäytymään erilliselle lautaselle. Anna quesidillan jäähtyä hieman, jotta leikkaaminen on helpompaa.

Leikkaa hieman jäähtynyt quesidilla paloiksi ja tarjoile sopivien juomien kera.


Tarjoillaan näin! Hieman jäähtyneenä quesidillan leikkaaminen onnistuu. Malta siis hetki ennen hotkimista!

 

DIY salsa

Salsan tekeminen itse on helppoa ja edullista. Lisäksi lopputulos hakkaa kaikenmaailman valmis texmexit mennen tullen. Suosittelemme erittäin lämpimästi kokeilemaan!

Ainoa "hankaluus" itse tehdyssä salsassa on se, että se tulisi tehdä mielellään edellisenä päivänä ennen aiottua nauttimista. Eli miksikään ex tempore -meksikoiltamien ruuaksi siitä ei valitettavasti ole.

  • 1 prk tomaattimurskaa
  • 1 sipuli
  • 1 punainen paprika
  • 3 tuoretta chiliä (tai maun mukaan)
  • 1 tlk juustokuminaa
  • 1 tlk kuivattua korianteria

Hienonna sipuli, chilit ja paprika.

Lisää kaikki ainekset kattilaan. Kuumenna ja keitä keskilämmöllä noin 2 tuntia.

Jäähdytä ja säilytä viileässä ruokailuun asti.

Jos haluaa, salsaan voi myös lisätä suolaa. Me emme niin tehneet, sillä usein nachot ovat suolattuja. Jotta perjantaiherkuttelun jälkeen lauantaiaamuna saa sormet puristettua nyrkkiin, yritämme aina jostain vähän nipistää suolaa vähemmäksi.


***

Loppukaneetti


All in all, tämä on oikein maistuvaa perjantairuokaa: vaivatonta valmistaa ja pikkasen syntistä syödä.
Tällä kertaa juomavalintamme olivat kaikkea muuta kuin meksikolaiset. Ruuanlaiton aikana laseista löytyi Teerenpelin Onnen Pekkaa, Samuel Adams Boston Lager sekä neidiltä ranskalaista siideriä:
Val de Rance Cidre de Bretagne Brut. Löytyipä kuvatodisteista espanjalaista punkkua, joka oli tarkoitettu lauantaille ruuanlaittoon mutta joka piti nähtävästi koeponnistaa jo perjantaina.

Ei todellakaan autenttista meksikaanijuomapuolta, mutta maistuihan se noinkin ;)


Ruokaa ja juomaa.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Paistettua siikaa ja haudutettua fenkolia ft. hollandaise ja mantelipiparjuurivaahto



Oulussa kun ollaan, siika kuuluu olennaisena osana ruokapöytään. Teemmekin sitä aika usein viikonloppuisin.

Tälle lauantaille lisukkeiksi valikoitui fenkolia ja soosipuolen virkaa hoiti perus-hollandaise sekä mantelimaitoon tehty piparjuurivaahto.

Siikaa ja fenkoli-porkkanapaistosta kahdella kastikikeella

Hollandaisekastikkeessa ei ollut mitään erikoista - klassikkoreseptillä mentiin.

Hollandaisekastike


  • 4 ruokalusikallista vettä
  • Suolaa ja pippuria
  • 3 kananmunan keltuaista
  • 200 g voita
  • Sitruunamehua

Sekoita vesi, suola ja pippuri kattilassa. Kuumenna, mutta älä kuitenkaan kiehuvaksi asti.

Riko keltuaisten rakenne erillisessä astiassa ja sekoita keltuaiset lämmitettyyn veteen.

Pidä kattila koko sekoitusprosessin ajan lämpimällä levyllä. Lämpötila ei saa olla liian korkea jottei synny munakokkelia. Jos lämpötila taas on liian matala, voi ei emulsoidu vesi-kanamunavaahtoon. Oma hella oli kakkosella (1-9 asteikolla).

Vispaa koko ajan jotta muodostuu vaahtoa. Samalla sulata voi erillissä kattilassa.

Kun keltuiais-vesiseos on vaahtoutunut, lisää sulanut voi pienissä erissä keltuaisvaahtoon. Lisää seuraava erä vasta kun edellinen on sekoittunut kunnolla keltuaisvaahtoon.

Sekoita koko ajan kunnes kastike on emulsoitunut ja saavuttanut lopullisen rakenteensa.

Lisää lopuksi sitruunamehua sen verran, että kastikkeen happotaso on kohdallaan. Eli meillä tähän tarvittiin noin puolikkaan sitruunan mehu,

Jos tuntuu siltä ettei kastike emulsoidu, lisää hieman vettä tai sitruunamehua.

Tarjoile heti!

Muista vielä, että hollaindaisea ei saa kättää lämpimälle levylle koska kastike juoksettuu. Kastike on siis tarjoiltava heti valmistamisen jälkeen eikä sitä pysty pitämään lämpimänä myöhempää tarjoiluajankohtaa varten.


Haudutettu fenkolia ja porkkanaa

  • 1 keltasipuli
  • 1 porkkana
  • 2 fenkolia
  • tilkaa oliiviöljyä
  • 1 dl kanalientä
  • 1 rkl valkoviinietikkaa
  • Suolaa ja pippuria

Pilko porkkana ja sipuli ja kuullota niitä hetki tilkassa oliiviöljyä uuninkestävässä padassa.

Leikkaa fenkolista pois pohja ja "hattu". Halkaise ja poista fenkolin kova ydin. Leikkaa fenkoli pienemmiksi palasiksi kuin porkkana edellä ja lisää pataan.

Lisää padan pohjalle noin 0,5 dl kanaliemestä ja valkoviinietikasta tehtyä lientä.

Sulje pata kannella ja laita uuniin noin 180 °C:seen. Hauduta kasviksia uunissa tunnin verran. Puolen tunnin kohdalla kääntele kasviksia hieman. Jos kasvikset tuntuvat kuivilta, lisää hieman kanaliemi-valkoviinietikkaseosta.


Paistettu siika

  • Suomustettua siikafilettä 1 kpl/ruokailija
  • Voita paistamiseen
  • Suolaa

Leikkaa siikafileet kolmeen osaan.

Kuivaa nahkapuoli hyvin jotta siitä saataisiin paistettaesssa mahdollisimman rapea.

Ripottele suolaa lihapuolelle.

Paista fileet nahkapuoli alaspäin nokareessa voita. Paistoaika riippuu fileen paksuudesta, mutta on noin 3 - 4 minuuttia.

Käännä lihapuoli alaspäin ja paista vielä noin 1 minuutti.


Piparjuurivaahto

  • 2 cm pala tuoretta piparjuurta
  • 1 dl mantelimaitoa. Myös tavallinen maito käy

Raasta piparjuuri mahdollisimman hienoksi.

Lisää piparjuuri (manteli)maidon sekaan.

Kiehauta liemi.

Vaahdota liemi esimerkiksi sauvasekoittimella.


Annoksen kokoaminen


Annoksen kokoaminen aloitetaan hollandaisekastikkeesta.

Annostele kastike lautasien pohjalle.

Fenkoli-porkkanamuhennos lisätään kastikkeen ympärille.

Asettele siiat fenkolien ja porkkanoiden päälle.

Kuorruta koko komeus piparjuurivaahdolla.

 Ja sitten eikun syömään!

Hyvää ruokahalua!

Kootut ajatukset: Seuraavalla kerralla joku välipala olisi paikallaan. Lauantai-illan meganälän takia suurin osa annoksesta tuli suorastaan hotkaistua naamariin eikä aikaa jäänyt ruuasta nautiskeluun. Suuri vääryys!

perjantai 21. helmikuuta 2014

Sinisimpukat ja rustiikkiset DIY ranskalaiset perunat

Hyvä perjantairuoka syntyy nopeasti ja mielellään simppeleistä raaka-aineista. Hyvässä perjantairuuassa on kuitenkin myös sitä jotain.

Tulisia makuja, sormet sotkevaa soosia ja mielellään jotain edes vähän epäterveellistä.

Little something naughty... 


Sinisumpukoita ja palanpainikkeena DIY-ranskalaisia.

Nämä ehdot täyttää hyppien keikkuen sinisimpukat. Lisäksi kaikenlaiset merenelävät ovat molempien höystönkeittäjien suurta herkkua, eikä asiaa pahenna ollenkaan se, että simpukat, tai merenelävät ylipäätään, vaativat ehdottomaksi kaverikseen hyvää valkoviiniä. Riesling-tyttönä tämä sopii minulle paremmin kuin hyvin!

Ei myöskään saa väheksyä sitä tosiasiaa, että ranskalaiset perunat nyt vaan kuuluvat simpukoiden kaveriksi. Myönnettäköön vielä, että ranskalaiset (tai mikä tahansa muu perunasta valmistettu lisäke) on suuri heikkouteni. Siispä, täydellinen tilaisuus syödä vähän tuhmasti.

Mutta sitten asiaan.

Simpukoitten valmistaminen on äärimmäisen helppoa.


Sinisimpukat

 

  • Tuoretta chiliä (maun mukaan)
  • 2 - 3 valkosipulin kynttä
  • 1 (puna)sipuli
  • Tilkka oliiviöljyä
  • Sinisimpukoita 1,5 kg (käytimme esivalmisteltuja simpukoita)
  • Reipas loraus kuivaa valkoviiniä
  • Persiljaa

Veget pilkottuna.

Jos et käytä esivalmisteltuja sinisimpukoita, putsaa ja pese simpukat kuten täällä perusteellisesti esitetään. Me käytimme kuitenkin esivalmisteltuja sinisimpukoita, jolloin tätä vaihetta ei tarvitse tehdä. Perjantain periaate: as simple as it gets.

Kuullota pilkottu chili, valkosipuli, ja sipuli ison kattilan pohjalla tilkassa oliiviöljyä.  

(Meillä käytössä meidän precious Le Creuset, joka on valehtelematta melkein perheenjäsenen asemassa)

Lisää valkoviini ja simpukat perään. Kansi päälle.



Ravistellut simpukat valmiina kansitettaviksi.

Ravistele kattilaa kattilaa voimakkaasti, jotta simpukat sulkeutuvat (tässä vaiheessa simpukat ovat siis vielä eläviä).

Odottele noin 5 minuuttia kunnes simpukat avautuvat, mikä on sen merkki, että simpukat ovat kypsiä.

Lapioi simpukat tarjoiluastiaan tai suoraan lautasille, lusikoi keitinlientä päälle ja ripottele päälle hienonnettua persiljaa.


Nautitaan!


DIY ranskalaiset perunat

 

Tätä ruokalajia ei tarvinne perustella. Ite tehdyt ja uppopaistetut ranskalaiset nyt on vaan niin hyviä ja vielä paremmalta ne maistuvat simpukoiden kanssa.

Aineksetkaan ei varmaan esittelyjä tarvitse, mutta kerrotaan kuitenkin samoin kuin muutama erinomaiseksi havaittu vinkki valmistamiseen.

  • Jauhoisia perunoita
  • Rypsiöljyä
  • Suolaa
  • Paistamiseen: lämpömittari
  • Tarjoiluun: majoneesia (Hellman's!!) ja ketsuppia

Pese, kuori ja pilko perunat.

Laita perunat likoamaan kylmään veteen jotta irtonainen tärkkelys saadaan liotettua perunan pinnasta pois ja  perunoista tulee rapsakampia paistettaessa.

Liota nerunoita noin puolisen tuntia.

Kuivaa perunat huolelllisesti esimerkiksi talouspaperiin ennen paistoa.


Pilkotut ja liotetut perunat talouspaperikuivauksessa.


Ranskalaisten paisto tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa perunat kypsennetään uppopaistamalla matalahkossa lämpötilassa kunnes perunat ovat kypsiä. Toisessa vaiheessa perunoihin paistetaan rapea kuori kovemmassa lämpötilassa.

Tämä tapahtuu seuraavasti:
  • Kuumenna noin pullollinen rypsiöljyä paksupohjaisessa kattilassa - käytimme valurautapataa - 130 °C:seen. Käytä lämpömittaria, jotta voit tarkkailla öljyn lämpötilaa paiston aikana.
  • Laita perunat pataan ja paista perunoita kunnes ne ovat kypsiä. Tähän menee ranskisten paksuudesta riippuen n. 10 minuuttia.
  • Nosta perunat pois padasta talouspaperilla vuorattuun astiaan.
  • Nosta öljyn lämpötila 180 °C:een. Varoitus: Jos öljy alkaa savuamaan niin silloin ollaan jo lähellä leimahtamista. Siirrä sillion kattilä äkkiä pois levyltä!
  • Siirrä perunat takaisin pataan paistumaan. Koska perunat ovat jo kypsiä, tässä vaiheessa perunoihin otetaan vain pintaan väri ja rapeus. Eli käytännössä perunat vain käytetään kuumassa öljyssä nopeasti.
  • Nosta perunat talouspaperilla vuorattuun astiaan ja painele ylimääräinen öljy pois.
  • Mausta suolalla.
  • Tarjoile, dippaa Hellmansiin ja nauti!

Perunat menossa toiselle paistokierrokselle.


Vinkkivitonen: uppopaistoöljy alkaa haisemaan pian perunoitten paistamisen jälkeen. Jollet halua keittiösi haisevan torigrillille, vie öljyastia esim. parvekkeelle jäähtymään ja "haihtumaan".


perjantai 14. helmikuuta 2014

Ystävänpäivän Yllätysmenu

Tämän perjantain ruokiin tuo oman lisänsä ystävänpäivä. Halusin yllättää talouden pääkokin hempeissä ystävänpäpivän tunnelmissa. Ruokalistalle valikoitui marinoituja ja sopivasti tulisia katkarapuja sekä bruschettaa ilmakuivatulla kinkulla.

Marinoituja katkarapuja ja limeaiolia, olkaa hyvät!

  Marinoidut katkaravut ja aioli

  • n. 200 g pakastettuja esikypsennettyjä isoja katkarapuja
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 valkosipulin kynsi raastettuna
  • chilikastiketta/tuoretta chiliä oman maun mukaan
  • 2 tl Ketjap manista (makeaa soijakastiketta)
  • Yhden limen menu
  • 1 tl sokeria
  • Suolaa myllystä
  • Tuoretta korianteria hienonnettuna 

Sekoita marinaadin ainekset keskenään. Kippaa sulaneet katkaravut kulhoon ja marinaadi päälle. Anna maustua jääkaapissa tunnin verran. Dippaile katkarapuja limeaioliin.

Limeaioli
  • 2 dl majoneesia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • Yhden limen kuori raastettuna
  • Yhden limen mehu

Hienonna valkosipulinkynsi ja raasta limen kuori. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna maustua jääkaapissa tunnin verran (jos maltat). Tarjoile marinoitujen katkarapujen kanssa.


Katkaravut - osa 2.

 

Bruschettaa Aurajuustolla, rucolalla ja ilmakuivatulla kinkulla

Valmiit leivät.
  • 4 palasta (paahto)leipää. Käytin kaurapaahtoleipää mutta joku rustiikkisempi maalaisleipä olisi sopinut paremmin
  • Muutama nokare voita paistamiseen
  • 1 valkosipulinkynsi puolitettuna
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 tl balsamiviinietikkaa
  • 1/2 tl sokeria
  • Rucolaa
  • Ilmakuivattua kinkkua, n. 1-2 viipaletta leipää kohti
  • Aurajuustoa murustettuna 
  • 1 päärynä
  • Muutama saksanpähkinä hienonnettuna

Valmistele ensin "leivänpäällyssalaatti", eli kulhossa sekaisin ilmakuivattu kinkku, rucola, aurajuustomuru, paloiteltu päärynä sekä saksanpähkinä.

Samalla kun pannu on kuumenemassa sekoita vinegretin ainekset ja kippaa "salaatin" kanssa sekaisin. Sekoita.

Paista pannulla voissa leipäviipaleet. Sivele halkaistulla valkosipulinkynnellä paistettujen leipien pintaan.



Kasaa "salaatti" leiville. Tarjoile ja nauti.






keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Hei mekin tehdään blinejä!

Kaikki niistä tuntuu nyt vauhkoavan. Blineistä.

Aloitetaan koko homma tunnustuksella; en ole ikinä syönyt blinejä. Niin, siinä se tuli. Eli korkea aika korjata tämäkin vääryys. Eikä joka puolelta tuleva blogosfääripaine auta yhtään asiaan ;)

Vielä kun viikolla löytyi Lidlistä siian mätiä ja siitä se ajatus sitten lähti. Nyt tai ei koskaan meillä kokattaisiin blinejä.


Siinäpä niitä nyt on. Blinejä, mädillä, sipulilla ja smetanalla.

Ehdottelin talouden pääkokille, että jos kokeiltaisiin ihan perinteistä suomalaista reseptiä. Tattarijauhoja ja silleen... Mutta tämä idea ei saanut sitten minkään laista kannatusta, vaan esiin kaivettiin Thomas Kellerin French Laundry Cookbook.  

Selevä homma.

Mutta jos blinit kelpaa French Laundryn ruokalistalle, voidaan niitä valmistaa myös Tuiralaisessa amatöörikeittössä.

Perinteisistä blineistä nämä eroavat siten, että taikinaan tulee keitettyä jauhoista perunaa. "Potatoe blinis" näyttäisi olevan ihan yleinen resepti netissä. Lisäksi näitä blinejä ei paisteta "runsaassa voissa" vaan täysin ilman voita. Lisätietona vielä mainittakoot, että meillähän ei ole blinipannua saatika lettupannua, eli paistamiseen käytettäisiin aivan tavallista pinnoitepannua.

Blinien taikina oli French Laundryn mittapuulla kovinkin yksinkertainen: Jauhoisia perunoita, vehnäjauhoja, ranskankermaa, kananmunaa, kananmunan keltuaista sekä suolaa ja pippuria. Tarkat ainemäärät löytää helposti googlaamalla esim. "French Laundy Blinis".


Tässäpä sitä valmista taikinaa. Ei ole vertailukohtaa "oikeaan" blinitaikinaan joten en osaa tarkemmin kommentoida.

Ja tässä blinit paistumassa pannulla. Kuten näkyy, ei tähän mitään blini- tai lettupannua tarvita. Näistä tuli oikein hyviä ilmankin. Tosin, enhän minä tiedä miltä niitten oikeitten blinien pitäisi edes näyttää.

Taikinaa pannulle paistumaan. Homma näytti vieläpä erittäin helpolta.

Valmiit bilit lautaselle ja päälle mätiä, smetanaa ja sipulia. Avot!

Ja olihan nämä hyviä.

Toki söisin minä mätiä, sipulia ja smetanaa ilman blinejäkin, olenhan todellinen sucker kaikelle kalaisan ruuan, happaman maitotuotteen ja sipulin yhdistelmälle. Mutta silti jokin it factor jäi puuttumaan. Totesin olevani aivan yhtä onnellinen blinejä syöneenä kuin ennen tätä kokemusta. Hyviähän nämä, mutta ei kai näistä nyt ihan niin suureen ääneen tarvitse huudella?





maanantai 10. helmikuuta 2014

Kuinka tehdä itse pastaa?

...Eli tarina siitä kuinka ensikertalaiset päättivät ottaa ja ryhtyä pastantekohommiin.

Pastan perusreseptihän on varsin yksinkertainen: jauhoja, kananmunaa ja suolaa. Ehkä myös oliiviöljyä. Ja jos haluaa alkaa brassailemaan (pthyi, pois se meistä!), niin sitten jotain muutakin.

Joku ehkä ajattelisi, että ensikertalaisten kannattaisi aloittaa siitä yksinkertaisimmasta, eli ihan vain yrittäsis tehdä nauhapastaa. Mutta ehei, me ei tuommosiin lähdetä. Eli punajuuritortellinit kehiin. Punajuurta tuli tosin vain pastataikinaan ja täyte oli tavallinen tuorejuusto - yrtti -sekoitus. Vähän hempeilyä tulevan ystävänpäivän kunniaksi.

Täytteen ainekset: Ricottaa, vuohenjuustoa (käytimme tuorejuustoversiota), tuoretta minttua ja persiljaa. Kuvasta puuttuu suola.

Yrtit hienonnetaan ja sekoitetaan juustoihin. Eikä sitten unohdeta suolaa.


Todisteaineistoa suolasta! (Eikä suinkaan ihanasta oranssista kynsilakasta ;)


Mainitsinko punajuuret? Oi kyllä, suurta herkkua!

Tällä kertaa kypsensimme kolme pientä punajuurta uunissa folioon käärittynä. Aikaa meni noin tunti. Fiksumpi olisi lisännyt mukaan oliiviöljyä, mutta mehän ei olla fiksuja - jälkiviisaita korkeintaan.


Kaunokaiset suoraan uunista tulleina.

Punajuurten jäähdyttyä aloin tekemään taikinaa.

Punajuuret lisättiin kananmunien kanssa taikinaa ja sitä varten punajuuret soseutettiin kananmunien (2 kpl) kanssa. Tein tämän ihan tavallisella sauvasekoittimella. Meil mitään ruokaprosessoreita ole ;)

Tämän jälkeen mittasin tarvittavan määrän jauhoja (n. 3 cuppia) ja kaadoin koko komeuden ruokapöydälle. Keon keskelle raivasin kuopan johon kippasin punajuuri - kananmuna -soseen. Kas näin!


Punajuuret loves pastajauhot.
Sitten haarukka kauniiseen käteen ja varovasti sekoittamaan punajuurisotkua jauhoihin. Tämä vaihe meni paremmin kuin olisin ikinä uskonut. Valitettavasti työvaiheesta ei ole kuvamateriaalia.

Huomasin hyvin nopeasti, että jauhoja oli aaaaiva liikaa verrattuna punajuurimössöön. Lisäilin sitten varovasti vettä ja oliiviöljyä kunnes olin saanut suurimman osan jauhoista mukaan taikinaan ja koostumus alkoi tuntua oikealta.

Sitten vaivasin, vaivasin ja vaivasin. Ainakin sen 10 minuuttia. Kunnes minulla oli kaunis punainen pastataikinapallo. Ja tästäkään ei tietenkään ole kuvaa.

Kuvaa tai ei, käärin taikinan kelmuun ja annoin levätä tunnin verran pöydällä huoneenlämmössä.

Lepäilyn jälkeen oli aika käydä hommiin.

Sirottelin jauhoa pöydälle ja kaulimeen ja aloitin taikinan työstämisen.

Hommahan menee niin, että vuoroin kaulitaan ja käännetään taikinaa tavoitellen neliskanttisen muotoista ohuenohutta taikinaa. Ehkäpä se täydellisessä maailmassa oniistuisikin.

Eli kaulitse + sirottele jauhoja + käännä taikina kaulimen avulla 90 ° ja levitä kaulimelta taas alustalle. Toista X kertaa kunnes sinulla on ohuen ohut taikina. Siis oikeasti ohut.

Taikina tarttui yllättävän vähän pöytään tai kaulimeen mutta lisäilin kyllä jauhoja vähän joka välissä.


Punainen taikina ja kaulin.

Kun taikina on mielestäsi tarpeeksi ohutta (heh heh) leikkaat sen haluamaasi muotoon. Tässä vaiheessa taikinan voi (kai) jättää kuivahtamaan kuutamaksi minuutiksi. Itsehän en moiseen alkanut.

Koska vakaanan aikomuksena oli tehdä tortellineja, leikkelin taikinan leveiksi suikaleiksi ja pursottelin täytettä keoiksi sopivilla välimatkoilla. Alla kuvatodisteita.




Ennen kannen nostamista päälle, sivelin märällä sudilla tortellinien reunat, jotta pastataikina tarttuisi kiinni. Sen jälkeen kansi päälle ja varovasti painellaan taikina täytteen ympäriltä kiinni. Kirjallisuuslähteideni mukaan tässä vaiheessa kannattaa olla erityisen huolellinen ettei sisälle jää ilmaa jottei tortellini räjähdä keitettäessä. Tein siis parhaani tällä saralla.

Koska taloudestamme ei myöskään löydy pastaleikkuria, "leikkasin" tortellinit irti pienellä kahvikupilla. Ei oliss muuten haitannu jos ois ollu kupissa terävämpi reuna. Lopuksi vielä painelin valmiin tortellinin reunat kiinni kunnolla.

Pastan keitossa ei kai ollut mitään ihmeellistä. Reippaasti suolatussa vedessä reilut 5 minuuttia, koska meidän tortellinit oli niin jumboja ettei lyhyempi aika olisi riittänyt kypsymiseen.

Kastikkeena käytimme sulatettua ja hintsusti ruskistettua voita joka oli terästetty sitruunamehulla.

Mutta kuinkas sitten kävikään:

No siitä ei ole kuvatodisteita - ja ehkä hyvä niin. Maku oli todellakin kohdillaan, mutta laiskan kaulimenkäyttäjän takia taikina jäi auttamatta liian paksuksi ja tortellinit eivät todellakaan olleet kuvauksellisia. Jossain kuitenkin onnistuttiinkin: maku oli nappiin ja yksikään ei hajonnut keittämisen aikana! Onnistuin siis painamaan ilman pois jokaisesta ja sulkemaan tortellinit hyvin.

Pastaa pitää tehdä ehdottomasti toistekkin. Mielellään siten, että hyvissä ajoin iltapäivällä valmistan pastan ja rau-has-sa (lue: ei nälkäisenä) jaksan kaulita taikinan ohueksi.

All in all, prosessi oli kuitenkin huomattavasti helpompi kuin mitä olin aikaisemmin ajatellut. Siis tämähän onnistui! (melkein)




sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Gulassi - talvisunnuntain herkku

Sunnuntaisin hiljaa hyvää tulee. Ja talvisin ei haittaa jos se hyvä myös lämmittää mukavasti.
 
The Gulash.
 

Viimeisimmän Viini-lehden innoittamina tämän Sunnuntain ruokalistalta löytyi gulassia. Alla evidenssiä.



Tästä se idea sitten lähti.

Gulassihan on äärimmäisen yksinkertainen ruoka. Vaatii vain tekijältään hieman kärsivällisyyttä siinä vaiheessa kun keittiössä leijuu jumalainen tuoksu, nälkä kurnii mahassa mutta ruokaa pitäisi vielä jaksaa hauduttaa.

Niin ja kannattaa muistaa nostaa se liha huoneenlämpöön hyvissä ajoin (toisin kuin allekirjoittaneet).

Eli hommahan menee näin:
  • Liha ja sipuli ja kasvikset pilkotaan
  • Pataan pohjalle öljyä ja öljy kuumenemaan
  • Kääntele lihapalat kuumassa öljyssä siten, että lihan pinta menee kiinni
  • Lisäise sipulit, valkosipulit, paprika ja tomaatti
  • Paistele hetki 
  • Lisää tomaattimurska, lihaliemi ja paprikajauhe
  • Hauduta se 1,5 h
  • Lisää kuoritut ja pilkotut perunat
  • Hauduta kunnes perunat on kypsiä
  • Kauho kulhoon ja tarjoile smetanan ja hienonnetun persiljan kera

Pata pata porisee!

Lihaliemi messiin. (Ja taas tunnustus, ihan vaan fondista sekoiteltiin liemi kasaan tällä kertaa. Ei ollu pakkasessa ite tehtyä)

Finished product.

 Ainekset:
  • 700 g naudanpaistia
  • pari sipulia
  • valkosipulia muutama kynsi
  • 3 paprikaa
  • muutama tomaatti
  • kaksi purkkia chilillä maustettua tomaattimurskaa
  • 1 rkl paprikajauhetta
  • 4 kiinteämaltoista perunaa
  • 6 dl lihalientä
  • Tarjoiluun: smetanaa

No oliko hyvää?

Kyllähän se gulassi vain toimii. Oikein hyvä sunnuntairuoka josta jäi reippaasti maanantaillekkin. Resepti oli oikein hyvä. Tätä tehdään varmasti uudelleenkin.

perjantai 7. helmikuuta 2014

Nami-Nami-Nachot

Joutuu ihan miettimään, että mikä se olisikaan mukavampaa kun nautiskella perjantai-illan TV-tarjonnasta kunnon nacho-platterin kanssa. Niinpä! 

Nam-Nam-Nachoja


Tässäpä tarvikkeet (Oh yes, me käydään Lidlissä):

Sponsored by Lidl (no ei oikeesti).




Tarvitaan siis nachoja (duh!), jauhelihaa, cheddaria, papuja, kasviksia ja totta kai korianteria!

Tuumasta toimeen siis!

Ensin, ota lasi viiniä... Ja sitten ala hommiin.

Sipuli kuutioiksi!

Le Vino. The sipuli.



Unohtamatta tietenkään tärkeintä, eli viiniä. Tällä kertaa lasissa edellsien viikonlopun perus riesligin jämät. Business as usual.


Beeffit pannulla.

Samaan aikaan toisaalla: Men take care of the dirty work.

Paiston loppuviaheessa lisätään mukaan pilkottu sipuli sekä purkillinen papuja.

Mausta hyvin! (chili flakes, korianteri, kumina, mitä meitä nyt oli)


Heipä hei, tomaatit! Minä pilkon teidät ihan just.

Tytöt pilkkoo tomaatit. Ja korianterin. Ja jalapenot. Chop chop chop.

Ja sitten voi laittaa kaiken ihan sekaisin (tomaatti, sipuli, korianteri, jalapenot. mausta suolalla)

---Viinitauko---

Kannattaa laittaa uunikin lämpiämään jossain vaiheessa. Semmoinen  250 °C taitaa olla jokseenkin sopiva. Muttei välttämättä kannata laittaa aivan täysille ja grillivastus päälle; nachot saattaa ottaa vähän osumaa....

Noniin, uuni on lämmin, liha on kypsää ja veget on ihan sekaisin. Laitetaas homma kasaan!

Nachoja, jauheliha - papu -seosta ja cheddaria kerroksittain.


Ja sitten ollaankiin valmiita uuniin. Semmoinen 250 °C ja pari minuuttia muutamaan kertaan. Kääntele nachoja välillä niin juusto sulaa alemmistakin kerroksista. Tai vaihtoehtoisesti kasaa koko komeus isolle laakealle uunipellille.


OK, here we go!

 Ja eikun uuniin!



Tässäpä ollaan jo valmiita. Lisää päälle avokaado.


Ja sekaisin olevat veget. 
Nyt nyt alkaa olemaan valmista.

Eikun syömään!


Enjoy!
Ei voi kun myhäillä tyytyväisenä. Tämähän oli hyvää!

Mitä tekisin toisin?
  • Kuttuisin kavereita kylään. Eihän tuota satsia ole mitään saumaa syödä kahdestaan.
  • Tekisin annoksen ehkäpä laakealle pellille jolloin nachoja ja juustoa olisi ohuempana kerroksena. Tällöin myös juusto sulaa paremmin ja nopeammin. Eli ennen kuin nachot ehtivät mustua. Mutta muuten siis aivan jees.

Ainekset:
  • Oliiviöljyä paistamiseen
  • 1iso keltasipuli kuutioituna
  • 400 g naudan jauhelihaa
  • Chilijauhetta tai chili flakeseja tai molempia
  • Paprikajauhetta
  • Kuminaa
  • Suolaa ja mustapirppuria
  • 1 tölkki papuja chililiemessä tai ilman
  • Nachoja
  • Tarpeellinen määrä cheddaria raastettuan (siis kunnon cheddaria)
  • 4 kokonaista tomaattia
  • 1 kokonainen jalapeno (tms. riippuu kuinka hottista haluaa)
  • Puntti korianteria
  • Yhden limen mehu
  • Suolaa
  • Kokonainen, kypsä avocado tai kaksi